Vanha Warkaus


Varkaus-hahmot valmiina palvelukseen

Varkauden teollisuuden 200-vuotisjuhlavuonna Nimettömien Varkaus-hahmot ovat jälleen valmiina vierailemaan tapahtumissa sekä tilaisuuksissa ja tuomaan terveisiä Varkauden ainutlaatuisesta historiasta – ihmisten kautta. Hahmot tulevat kertomaan tarinaa ihmisistä pienen ruukin kasvaessa erääksi koko Suomen merkittävimmistä vientikaupungeista, joka on tänäkin päivänä keskellä maailman metsä- ja energiateollisuuden kehityksen ydintä.

Hahmot edustavat kaikkia kansankerroksia kuluneelta kahdelta vuosisadalta herrasta narriin, juoksupojasta ruukinpatruunan rouvaan ja juoromummosta pikkutarkkaan poliisikonstaapeliin. Teollisuuden juhlavuonna mukana on myös uusi hahmo, suuriruhtinaskunnan suoraryhtinen kenraalikuvernööri Fabian von Steinheil, joka suuressa armossaan myönsi eversti Gustav Wredelle ruukkioikeudet vuonna 1815. Tuo päätös oli lähtölaukaus vertaansa vailla olevalle teolliselle kehitykselle, joka jatkuu edelleen. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan tilaisuuteesi sopiva miehitys, jossa näkyy Varkaudessa eläneiden ihmisten jälki!

Saunottaja Lempi "Liimaska" Liimatainen

Liimaska on viriili, viime vuosisadalla syntynyt iloinen ja utelias varkautelainen leskirouva. Hän on tehnyt monipuolisen työuran Varkauden teollisuuden, toisin sanoen A. Ahlström Oy:n, eli Liimaskan sanoin Römmin palveluksessa. Hänen urakiertonsa kattaa tehtävät Kosulanniemen saunottajasta ja pyykkäristä vanerityöntekijän tehtäviin saakka. Liimaska oli kuin entisajan facebook, äärimmäisen utelias, kaikkien asioista kaiken ja vielä vähän enemmän tietävä tietopankki, jonka motto on ”kysyvä ei tieltä eksy”.

Niittipoika Wille Miettinen

Minä oun niittipoeka Wille Miettinen Kiärmeniemestä. Synnyin joskus tuhatkaheksansattooluvulla, ihan tarkkoo aikoo en muista. Oun töessä Paul Wahlin laevatelakalla. Meillä on siellä oma niittiporukka isän ja nuapurin isännän kanssa. Isän mukana työt oun alottannu jo kymmen vuotiaana. Isä toevos että minä piäsisin vielä joku päevä viilarin oppiin, sillä näessä hommissa tulloo talavisin näläkä, sillä töetä ei ou. Kesällä vastaavasti tehhään töetä uamusta iltaan, aenostaan pyhät vappaana. Minä oun suplikkimies, sana on hallussa ja tiiän immeistä ja heijän asioista vaikka sun mitä. Oun myös kova poeka laulamaankin, tässä laalu, jonka aeka miehet on opetannunna. "Hyvä ompa pojan muata kahen eukon keskes, jos saattuu toenen kuolemaan, ei jiä poika leskeks". Ps. Parempi myöhään, kun ei milloinkaan.

Poliisikonstaapeli Teophilus Tötterström

Tötterström eli ystävällisesti Tötterö tuli Leppävirran kihlakunnan poliisitoimen palvelukseen viime vuosisadan lopussa. Porvaristaustainen Tötterö on innokas, touhoksikin kutsuttu virkamies, jolla on palava halu olla jotain vielä hieman parempaa. Rikostutkinnassa Tötterö ei aivan yllä Sherlock Holmesin tasolle, vaikka kuinka yrittää. Yksi syy lienee pitkäjänteisyyden puuttuminen sekä jatkuva kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan. Tötterön strategia sosiaalisen aseman parantamiseksi on etsiä vuosisadan naimakauppa, jonka avulla voisi tehdä luokkaretken parempiin piireihin. Valitettavasti Tötterö yrittää tätäkin sen verran innokkaasti, että univormusta huolimatta daamit tahtovat kaikota touhon tieltä. Ääntä ja kädenliikkeitä Tötteröstä kyllä lähtee, niin naismarkkinoilla, kuten myös järjestyksenpidossa Taulumäellä pimeinä syysiltoina.

Kenraalikuvernööri kreivi Fabian von Steinheil

Fabian von Steinheil on Virossa syntynyt balttiansaksalainen sotilas, joka yleni Venäjän keisarillisen armeijan kenraaliksi. Hänet nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi vuonna 1810 ja ansioistaan tässä tehtävässä hänet aateloitiin kreiviksi vuonna 1812. Hän otti välillä virkavapaata kenraalikuvernöörin tehtävistä ja kävi sotimassa Napoleonia vastaan. Kreivi von Steinheil on herrasmies, jonka kantapäät kopisevat yhtenään. Hän on teollisuuteen myötämielisesti suhtautuva suuriruhtinaskunnan kehittäjä, joka aikanaan vakiinnutti suuriruhtinaskunnan hallintomuodot, jotka olivat voimassa lähes koko suuriruhtinaskauden ajan. Baltian saksalaisena hänen on helppo ymmärtää suomalaisten tuntoja sekä Suomen erityisasemaa Venäjän keisarikunnassa. Kreivi von Steinheil kertoo mielellään tarinoita suuriruhtinaskunnan alkutaipaleelta, kohtaamisistaan Ranskan armeijan kanssa sekä sattumuksista, joiden ansiosta Varkaudesta tuli ruukki.

Charlotte Wahl

Viipurista kotoisin oleva Charlotte on tehtailija Paul Wahl nuoremman vaimo, omaa sukuaan Seseman. Rouva Wahl on oman arvonsa tunteva Varkauden ruukin seurapiirin kuningatar, jota turhauttaa miehensä vaatimaton menestys liiketoimissa sekä paikkakunnan pienuus. Varkaudessa kun ei koskaan tapahdu mitään. Täältä ei löydy edes oopperaa tai hienostohatun tekijää saati kelvollista palvelusväkeä. Rouva Wahl haluaa olla se, jota seurataan, ihaillaan ja josta puhutaan. Nainen, jolla on suurin hellehattu, röyhelöisin mekko sekä kiiltävimmät korut. Yksiselitteisesti rouva, jonka miehellä on paksuin lompakko. Hän on myös nähnyt sekä kokenut aina enemmän kuin keskustelukumppaninsa, ja hänen lapsensa ovat myös huomattavasti etevämpiä ja luovempia kuin muiden jälkikasvu. Usein iltateen jälkeen rouva Wahl pohtii öljylampun valossa ikävystyneenä elämäänsä ja on varma, että hänen paikkansa olisi itse asiassa hovissa, mutta epäonnekseen hän sattui syntymään kauppias- eikä kuningashuoneeseen. Rouva Wahl on mielestään monessa suhteessa niin paljon parempi kuin muut, ja hän on niin turhautunut, koska muut eivät näytä kokevan samoin.